Enron-skandaali on yksi historian merkittävimmistä talousrikoksista, jonka seurauksena kymmenen suurimman Amerikan yrityksen joukkoon kuulunut energiayhtiö Enron ajautui konkurssiin joulukuussa 2001. Nimi Enron muuttui yhtäkkiä synonyymiksi talousrikoksille. Enron-skandaali on ainoa talousrikos, joka on listattu FBI:n verkkosivuille sen tärkeimpien tapausten joukkoon.
Yritys oli onnistunut hämmentävän hyvin piilottamaan velkojaan partnership-yhtiöihin ja muiden monimutkaisten järjestelyjen taakse. Tärkeänä mahdollistajana oli sinänsä jossain muissa yhteyksissä hyväksyttävä mark-to-market(MTM)-kirjanpito. Yksinkertaistettuna se tarkoitti, että Enron pystyi kirjaamaan esimerkiksi 10 vuoden kaikki tulot heti sopimuksen syntymisen jälkeen.
Konkurssi oli myös siihen asti Yhdysvaltojen historian suurin konkurssi. Monet menettivät Enronin konkurssissa työpaikkansa ohella myös eläkesäästönsä, jotka olivat kiinni Enronin osakkeissa, mutta monet johtajat kuten Skilling ja Watkings myivät osakkeitaan jo syksyllä kuukausia ennen konkurssia, samalla kun Ken Lay kiisti täysin kaikki talousongelmat. Sekä ex-toimitusjohtaja Kenneth Lay, toimitusjohtaja Jeffrey Skilling että talousjohtaja Andy Fastow tuomittiin vankilaan, mutta Lay ehti kuolla sydänkohtaukseen ennen tuomiota. Johtotason henkilöihin kuuluva J. Clifford Baxter ampui itsensä 2002 sen jälkeen kun hänet oli pyydetty todistajaksi Enron-oikeudenkäynteihin.
Vaikka suoraan hämäriä toimineita ihmisiä saattoi olla Enronin työntekijöistä melko harva, oli peittelyyn epäsuorasti täytynyt osallistua paljonkin porukkaa. Samassa yhteydessä konkurssiin meni suuri tilintarkastusyritys Arthur Andersen, jonka katsottiin olleen osallisena Enronin tappioiden peittelyyn. Valtaisa määrä dokumentteja oli tuhottu vain muutama kuukausi ennen konkurssia. Myös yksi suurimmista rahoitusalan toimijoista Merrill Lynch jouti tutkimusten ja uutisoinnin kohteeksi sen Enron-yhteistyökuvioiden takia. Skandaali myös johti tilinpitolakien muuttamiseen USA:ssa ja sen ulkopuolellakin.
Enronin historia
Enron perustettiin vuonna 1985 kun Northern Natural Gas Companyn osti Houston Natural Gas-yhtiön ja näiden yhdistymällä annettiin nimeksi Enron. Energiayhtiö toimi erityisesti maakaasun parissa, mutta laajeni myös laaja-alaisemmaksi energiayhtiöksi. Yhtiön johtoon nousi karismaattinen Kenneth Lay. Tämä toi taloon 90-luvun vaihteessa nuoren McKinsey-konsultti Jeffrey Skillingin. Enronin pääkonttori sijaitsi Amerikan energiamarkkinoiden pääkaupunki Houstonissa Teksasissa.
Fortune-lehti valitsi Enronin kuusi kertaa peräkkäin Amerikan innovatiivisimmaksi yhtiöksi vuosina 1996-2001. 1990-luvulla Enron alkoi pikkuhiljaa siirtyä enemmän energiansiirtotoimijasta spekulatiivisempaan kaupankäyntiin ja toimi jopa hedgerahaston tyyppisesti hiljattain säätelemättömämmiksi muuttuneilla energiamarkkinoilla.
Ensimmäinen askel tähän oli 90-luvun alussa perustettu ”Gas Bank”, maakaasun markkinapaikaksi. Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi laajemmin jo 90-luvun alussa Enron oli harrastanut epäilyttäviä kaupankäyntitaktiikoita Valhallassa New Yorkissa. Yritys myös rekrytoi paljon nuoria treidaajia ja rohkaisi heitä aggressiiviseen kaupankäyntiin. Yksi näistä henkilöistä oli Andrew Fastow, joka nousi myöhemmin Enronin FCO:n rooliin. Myöhemmin hänen toimintakenttäänsä on vitsikkäästi luonnehdittu nimellä ”Chief loophole officer”. Enron myös halusi näyttää menestyksensä ulospäin mm koreiden juhlien toimistojen kalliin sisustuksen avulla.
Tämän lisäksi se laajensi toimintaansa Yhdysvaltojen ulkopuolelle ja teki kokeiluja selvästi varsinaisen ydinbisneksensä ulkopuolella laajakaistayhteyksien parissa ja jopa esimerkiksi yrittämällä rakentaa varhaista streamingpalvelua videovuokraamoketju Blockbusterin kanssa.
